Ihmisten sosioekonominen asema sekä terveys ovat yhteydessä toisiinsa. Ylimpään
tuloluokkaan kuuluvat ovat terveempiä ja elävät pidempään. Alimpaan tuloluokkaan kuuluvilla
terveys on heikoin, ja he käyttävät vähiten terveyspalveluita.
FCG:n tekemissä laskelmissa todetaan, että mikäli alimpaan tuloviidennekseen kuuluvat
saataisiin huolehtimaan terveydestään yhtä hyvin, kuin toiseksi alimpaan kuuluvat, saataisiin
terveyserojen kaventuessa 1,9 miljardin säästöt kahdessa vaalikaudessa. Saavutettavat säästöt
olisivat huomattavasti suuremmat, mikäli kaikki saataisiin huolehtimaan terveydestään yhtä
hyvin, kuin parhaiten toimeentulevat.
Sosiaali- ja terveydenhuollon puolella pyörii siis valtavat rahavirrat. Moni puolue on nyt vahvasti
ehdottamassa leikkauksia näihin palveluihin, jotta julkinen talous saataisiin tasapainoon. Olen
sitä mieltä, ettei näillä leikkauksilla saada pitkällä aikavälillä hyvää tulosta aikaan.
Lyhytkatseisuuden sijaan lähtisin mieluummin tavoittelemaan ihmisten terveydentilan
parantamista ja ennaltaehkäisemään kansantauteja sekä ehkäisemään mielenterveysongelmia
ja syrjäytymistä. Se lisää ihmisten hyvinvointia ja vahvistaa myös julkista taloutta. Näin saadaan
myös ihmiset pysymään työelämässä, mikä tuo helpotusta myös maatamme riivaavaa
työvoimapulaa.
Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään kuuluu
40-80 vuotiaista noin 700000 henkilöä. Näistä kokonaiskustannukset ovat yhteiskunnalle noin 9
miljardia euroa. Ennaltaehkäisevillä toimilla näitä kustannuksia voitaisiin vähentää jopa kahdella
miljardilla eurolla.
Tulevat vaalit ovat hyvin ratkaisevassa asemassa, mihin suuntaan ihmisten terveys ja
hyvinvointi jatkossa lähtee menemään. Toivon ihmisten ymmärtävän, että hyvinvointiin
panostamalla saamme tyytyväiset kansalaiset ja merkittävää hyötyä kansantaloudelle.